Hyvää: Mielestäni blogin käytöstä opetukseen on ollut hyvää, että on oppinut uuden ja erilaisen tavan tehdä tehtäviä. Lisäksi on mukavaa päästä katsomaan muiden opiskelijoiden tehtäviä ja heidän aikaansaannoksiaan. Blogin käyttö on tehnyt työskentelystä erilaista ja antanut uuden näkökulman tehtävien tekoon.
Huonoa: Huonoa blogin käytöstä opetukseen on ollut se, että työnteko on ollut välillä liian monimutkaista. Lisäksi sinne on tehty välillä liian paljon tehtäviä, osan olisi voinut tehdä käsinkin. Välillä on tuntunut, että koko homma on ollut yhtä sähellystä. Blogista on tehty liian iso juttu, ainakin omasta mielestäni.
Kehitettävää: Parempi tutustuttaminen ohjelman käyttöön opiskelijoille auttaisi jatkoa ajatellen. Lisäksi sinne ei tarvitsisi tehdä kaikkea, vaan voisi tyytyä vähempäänkin.
perjantai 23. syyskuuta 2011
keskiviikko 31. elokuuta 2011
Mangusti
Valitsimme koulun harjoitusmyymälän nimeksi Mangustin. Valinta tehtiin äänestämällä luokan ja koulun oppilaiden kesken. Logo valittiin useista eri vaihtoehdoista. Se on yksinkertainen ja helppo toteuttaa. Lisäksi siinä on iskevä slogan: "kahta käpälänmittaa lähempänä."
Vaihtoehtoja sloganeiksi:
- Kahta käpälänmittaa lähempänä - Ikkunassa
- Kauppa jossa on päätä ja häntää - Tarjousilmoitukset
- Kun et lähde käpämäkeen - Nettimainokset
- Opiskelijoiden tarvikekauppa - Ilmoituksiin
- Toimistotarvikkeet nopeasti - Ilmoituksiin
- Viihdy iloisesti koulussa... - Standi
Myyjien työasuna voi olla esimerkiksi Mangustin logolla varustettu huppari.
Myymälän oma tuote:
Myymälän omana tuotteena voisi olla esim. Mangusti-pehmolelu, kansio yms. tuotteet myymälän logolla.
Tässä yksi vaihtoehto ikkuna teippaukseksi.
- Kahta käpälänmittaa lähempänä - Ikkunassa
- Kauppa jossa on päätä ja häntää - Tarjousilmoitukset
- Kun et lähde käpämäkeen - Nettimainokset
- Opiskelijoiden tarvikekauppa - Ilmoituksiin
- Toimistotarvikkeet nopeasti - Ilmoituksiin
- Viihdy iloisesti koulussa... - Standi
Myyjien työasuna voi olla esimerkiksi Mangustin logolla varustettu huppari.
Myymälän oma tuote:
Myymälän omana tuotteena voisi olla esim. Mangusti-pehmolelu, kansio yms. tuotteet myymälän logolla.
maanantai 11. huhtikuuta 2011
Lukupäiväkirja
Iltalehti
Olen käynyt lukemassa
iltalehden päivittäin tämän
jakson aikana. Olen lukenut
tavan uutisten lisäksi myös
urheilu- ja viihdeuutiset.
Eli olen lukenut sitä aika laajasti.
Uutiset ovat herättäneet joitakin
tuntemuksia ja ajatuksia.
Facebook
Facebookissa lukeminen on
ollut pääsääntöisesti mainosten
lukemista. Silloin tällöin sivun reunasta
on pistänyt esiin jokin mainos. Itse olen
katsonut suurimmaksi osaksi urheilu mainoksia.
Mainokset eivät ole herättäneet mitään suuria
tunteita tai kysymyksiä, vaan ne on katsottu
hetkellisen mielenkiinnon vuoksi.
Novelli-Koru
Jakson aikana luimme Koru
nimisen novellin. Tapahtumat
oli sijoitettu1800-luvun lopun
Ranskaan, jolloin kansa oli
jakautunut porvareihin ja aatelisiin.
Se kertoi Mathilde Loiselista
ja siitä kuinka koru muutti
hänen elämänsä. Tarina eteni
mielenkiintoisesti koko ajan ja
siinä oli selkeä alku, keskivaihe
ja loppu. Tarinassa oli myös opetus
ja se herättää varmasti tuntemuksia
ja kysymyksiä. Itse pidin tarinan
yllätyksellisestä lopusta.
Novelli-sisko
Luimme jakson aikana myös
Sisko nimisen novellin. Tarinan
päähenkilö oli Pertti. Novellissa
kerrottiin Pertin elämäntilanteesta.
Hänen siskonsa oli sairaalassa ja
hänen äitinsä oli alkoholisti. Tarina oli
erilainen kuin Koru novellissa. Tarinassa
ei ollut selvää käännekohtaa ja kaikki
tapahtumat oli kerrottu hyvin tarkasti.
Lisäksi teksti jätti paljon mietittävää
lukijalle. Novelli oli hieman outo, mutta
silti mielenkiintoinen.
Muuta
Jakson aikana teimme myös oman novellin.
Pyrin itse tekemään novellini alusta
mielenkiintoisen, jotta se herättäisi lukijan
mielenkiinnon. Tarinassa käytin paljon lyhyitä
sanoja, sillä yritin tehdä novellistani erilaisen. Onnistuin
mielestäni ihan hyvin.
Kävin myös lukemassa muitten tekemiä novelleja.
Itselleni jäi mieleen Cristianin novelli.
Se oli koko ajan mielenkiintoinen, eteni sujuvasti ja
loppu oli yllätyksellinen.
Kirjoja en lukenut jakson aikana.
maanantai 4. huhtikuuta 2011
sunnuntai 27. maaliskuuta 2011
Ikuinen uni
Se tapahtui taas. Ei olisi pitänyt herätä ollenkaan. Miksi näin käy minulle? Miksi? En minä halua tätä. Mistäkö puhun? Haluatko tietää? Haluat. No sitten minä kerron kaiken.
Olen aina nähnyt unia. Ensimmäinen uni minkä muistan oli se, kun näin siskoni menevän naimisiin. Kuvittelin, että se oli vain unta. Ei se ollut. Siskoni löysi miehen ja he menivät naimisiin. Se oli kaunis, aurinkoinen kesäpäivä. Siskoni sädehti lumenvalkeassa puvussaan onnellisena. Aivan kuin unessa. Mietin, että oliko tämä kaikki sattumaa?
Häiden jälkeen, lähes joka yö näin unta. Unet olivat lyhyitä ja niissä ei tapahtunut mitään erikoista. Näin aivan normaaleja asioita. Näin kun joku sai koiran, joku osti auton, joku tapasi uusia ihmisiä. Ei mitään erikoista. Mutta joka ikinen kerta, kun heräsin unen jälkeen tuli se erikoinen asia. Uneni kävivät toteen. Kaveri soitti ja kertoi hänen vanhempien ostaneen hänelle lemmikin, koiran. Naapurimme hommasi uuden kiiltävän mersun kuin tilauksesta. Kaikki uneni eivät kuitenkaan toteutuneet. Tai toteutuivat, mutta jossain kauempana, sillä en nähnyt tai kuullut niistä ikinä.
Mietin monesti kertoisinko asiasta. Kertoisinko äidilleni? Häneen olin aina voinut luottaa. En kuitenkaan kertonut. Mitä muut olisivat ajatelleet? Ja eihän unissa lopulta tapahtunut mitään pahaa. Ne olivat aina mukavia, hienoja hetkiä. Mutta kaikki muuttui. Minun olisi pitänyt kertoa.
Isäni oli kuollut auto-onnettomuudessa kun olin ollut vuoden vanha. Siitä lähtien äiti oli ollut yksinäinen ja surullinen. Kuulin hänen itkevän aina iltaisin. Minut nähtyään hän aina esitti vahvaa. Ei hänen olisi tarvinnut, mutta hän ei halunnut minun olevan huolissaan. Kaikki muuttui, kun hän tapasi saman miehen, jonka minä olin nähnyt unessani. Äiti oli taas pirteämpi. Hänen kasvonsa olivat kirkkaat, hän hymyili ja oli onnellinen. Oikeasti. Mies oli mukava. Hän välitti äidistä, oli aina apuna ja hänellä riitti aikaa. Minullekin. Hän vaikutti täydelliseltä. Meillä meni silloin tosi hyvin. Yksi uni kuitenkin muutti kaiken.
Unessa näin, että mies jättäisi äidin. Ilman mitään syytä. En halunnut sellaista äidilleni. Hän ansaitsi olla onnellinen. Yritin varoittaa äitiä, sillä olin varma, että uneni kävisi toteen. Olivathan muutkin toteutuneet. Äiti ei uskonut varoituksiani. Me riitelimme ja välimme tulehtui, pahasti. Lopulta muutin pois kotoa. Menin asumaan kaverini luokse. Sitten se tapahtui. Eräänä sateisena syysiltana siskoni soitti ja kertoi miehen lähteneen. Se paskiainen. Olin vihainen. Se ero muutti myös uneni.
Uneni muuttuivat synkiksi ja niissä tapahtui pahoja asioita. Ne unet tuhosivat myös oman elämäni. Näin äidin tekevän itsemurhan. Se todella pysäytti. En ehtinyt pelastamaan häntä. Äiti oli kadonnut kotoa, kun tulin paikalle. Poliisit löysivät naisen ruumiin läheisen joen penkareelta. Äiti oli hukuttanut itsensä. Mutta kärsimykseni ei ollut ohi. Näin siskoni kuolevan auto-onnettomuudessa. Aivan kuten isänikin. Seuraavana aamuna soitin hänelle ja varoitin häntä. Ääneni oli pelokas ja siskoni huolestui minusta. Olihan äiti kuollut vasta vähän aikaa sitten. Hän aikoi tulla luokseni. Yritin estää, mutta hän ei uskonut. Miksi ihmiset eivät usko? Siskoni autosta petti jarrut. Hän ajautui rekan eteen. Lopun voitte kuvitella itse. Olin väsynyt ja lyöty.
Minut laitettiin asumaan mummini luo, koska minulla ei ollut enää vanhempia. Mummi oli aina ollut minulle kuin toinen äiti. Lämmin, turvallinen. Uneni eivät kuitenkaan muuttuneet. Näin lisää ikäviä, surullisia asioita. Unet eivät koskettaneet enää minua, mutta ne tapahtuivat lähellä. Mietin aina herättyäni, että miksi näin käy minulle? Miten voisin olla heräämättä? Sen kuitenkin tiesin, että joka kerta, kun suljin silmäni ja nukahdin, jollekin tapahtui jotain. Se oli minun syytäni. En kestäisi tätä enää pitkään.
Seuraavana iltana vein kukkia samaan paikkaa, missä äiti oli hukuttautunut. Se oli rauhallinen paikka, hieman syrjässä tiestä. Pieni puinen silta lepäsi joen penkareiden varassa. Katselin jokea. Tumma vesi ryöppysi voimalla jokea alas. Heitin kukat jokeen. Vesi otti ne mukaansa ja lopulta ne katosivat veden alle. Silloin tajusin. Siinä se oli, ratkaisu.
Ovatko asiat nyt paremmin? Kyllä, sillä nyt nukun ikuista unta.
Olen aina nähnyt unia. Ensimmäinen uni minkä muistan oli se, kun näin siskoni menevän naimisiin. Kuvittelin, että se oli vain unta. Ei se ollut. Siskoni löysi miehen ja he menivät naimisiin. Se oli kaunis, aurinkoinen kesäpäivä. Siskoni sädehti lumenvalkeassa puvussaan onnellisena. Aivan kuin unessa. Mietin, että oliko tämä kaikki sattumaa?
Häiden jälkeen, lähes joka yö näin unta. Unet olivat lyhyitä ja niissä ei tapahtunut mitään erikoista. Näin aivan normaaleja asioita. Näin kun joku sai koiran, joku osti auton, joku tapasi uusia ihmisiä. Ei mitään erikoista. Mutta joka ikinen kerta, kun heräsin unen jälkeen tuli se erikoinen asia. Uneni kävivät toteen. Kaveri soitti ja kertoi hänen vanhempien ostaneen hänelle lemmikin, koiran. Naapurimme hommasi uuden kiiltävän mersun kuin tilauksesta. Kaikki uneni eivät kuitenkaan toteutuneet. Tai toteutuivat, mutta jossain kauempana, sillä en nähnyt tai kuullut niistä ikinä.
Mietin monesti kertoisinko asiasta. Kertoisinko äidilleni? Häneen olin aina voinut luottaa. En kuitenkaan kertonut. Mitä muut olisivat ajatelleet? Ja eihän unissa lopulta tapahtunut mitään pahaa. Ne olivat aina mukavia, hienoja hetkiä. Mutta kaikki muuttui. Minun olisi pitänyt kertoa.
Isäni oli kuollut auto-onnettomuudessa kun olin ollut vuoden vanha. Siitä lähtien äiti oli ollut yksinäinen ja surullinen. Kuulin hänen itkevän aina iltaisin. Minut nähtyään hän aina esitti vahvaa. Ei hänen olisi tarvinnut, mutta hän ei halunnut minun olevan huolissaan. Kaikki muuttui, kun hän tapasi saman miehen, jonka minä olin nähnyt unessani. Äiti oli taas pirteämpi. Hänen kasvonsa olivat kirkkaat, hän hymyili ja oli onnellinen. Oikeasti. Mies oli mukava. Hän välitti äidistä, oli aina apuna ja hänellä riitti aikaa. Minullekin. Hän vaikutti täydelliseltä. Meillä meni silloin tosi hyvin. Yksi uni kuitenkin muutti kaiken.
Unessa näin, että mies jättäisi äidin. Ilman mitään syytä. En halunnut sellaista äidilleni. Hän ansaitsi olla onnellinen. Yritin varoittaa äitiä, sillä olin varma, että uneni kävisi toteen. Olivathan muutkin toteutuneet. Äiti ei uskonut varoituksiani. Me riitelimme ja välimme tulehtui, pahasti. Lopulta muutin pois kotoa. Menin asumaan kaverini luokse. Sitten se tapahtui. Eräänä sateisena syysiltana siskoni soitti ja kertoi miehen lähteneen. Se paskiainen. Olin vihainen. Se ero muutti myös uneni.
Uneni muuttuivat synkiksi ja niissä tapahtui pahoja asioita. Ne unet tuhosivat myös oman elämäni. Näin äidin tekevän itsemurhan. Se todella pysäytti. En ehtinyt pelastamaan häntä. Äiti oli kadonnut kotoa, kun tulin paikalle. Poliisit löysivät naisen ruumiin läheisen joen penkareelta. Äiti oli hukuttanut itsensä. Mutta kärsimykseni ei ollut ohi. Näin siskoni kuolevan auto-onnettomuudessa. Aivan kuten isänikin. Seuraavana aamuna soitin hänelle ja varoitin häntä. Ääneni oli pelokas ja siskoni huolestui minusta. Olihan äiti kuollut vasta vähän aikaa sitten. Hän aikoi tulla luokseni. Yritin estää, mutta hän ei uskonut. Miksi ihmiset eivät usko? Siskoni autosta petti jarrut. Hän ajautui rekan eteen. Lopun voitte kuvitella itse. Olin väsynyt ja lyöty.
Minut laitettiin asumaan mummini luo, koska minulla ei ollut enää vanhempia. Mummi oli aina ollut minulle kuin toinen äiti. Lämmin, turvallinen. Uneni eivät kuitenkaan muuttuneet. Näin lisää ikäviä, surullisia asioita. Unet eivät koskettaneet enää minua, mutta ne tapahtuivat lähellä. Mietin aina herättyäni, että miksi näin käy minulle? Miten voisin olla heräämättä? Sen kuitenkin tiesin, että joka kerta, kun suljin silmäni ja nukahdin, jollekin tapahtui jotain. Se oli minun syytäni. En kestäisi tätä enää pitkään.
Seuraavana iltana vein kukkia samaan paikkaa, missä äiti oli hukuttautunut. Se oli rauhallinen paikka, hieman syrjässä tiestä. Pieni puinen silta lepäsi joen penkareiden varassa. Katselin jokea. Tumma vesi ryöppysi voimalla jokea alas. Heitin kukat jokeen. Vesi otti ne mukaansa ja lopulta ne katosivat veden alle. Silloin tajusin. Siinä se oli, ratkaisu.
Ovatko asiat nyt paremmin? Kyllä, sillä nyt nukun ikuista unta.
maanantai 21. maaliskuuta 2011
Novelli - sisko
Henkilöt
a) Sisko ja Pertti ovat päähenkilöitä.
b) Sisko: Sisko on pieni ja sievä kuin muotinukke. Hän on väsynyt ja tylsistyny, koska on sairaalassa. Sisko suhtautuu elämään kaksijakoisesti. Hän kyselee jonkin verran, mutta vastailee latteasti ja välinpitämättömästi.
Pertti: Pertin elämä on vaikeaa, koska äiti on alkoholisti ja sisko on sairaalassa. Silti Pertti välittää muista ihmisistä Ulkonäöstä ei mainita mitään.
c) Äiti: Pertin äiti käyttää alkoholia ja diapamia. Hän kulkee myös töissä.
Vanha nainen: Yksinäinen, ei sukulaisia ja on sairaalassa hoidettavana.
Miljöö
a) Tapahtumat on sijoitettu sairaalaan.
b) Sairaala on hiljainen ja siellä oli paljon erilaisia ihmisiä.
c) Tapahtumat on sijoitettu alkutalveen. Ruohikolla on vähän lunta, on märkää ja lämmintä, on pimeää ja sataa vettä.
Juoni
1. vaihe: Esitellään päähenkilöt, tapahtumapaikka ja ympäristö
2. vaihe: Pertti tapaa siskon sairaalassa.
3. vaihe: Pertti jää juttelemaan vanhan naisen kanssa, koska sade estää hänen kotiinlähdön.
Huippukohta/ Pääkohta: Pertti tapaa siskon sairaalassa ja juttelee hänen kanssaan.
Käännekohta: Sade. Sade yllättää Pertin ja hän jää juttelemaan vanhan naisen kanssa.
Aihe, teema ja sanoma
a) Novellin aihe käsittelee Pertin ja hänen perheensä elämää.
b) Novellin teemana on yksinäisyys ja välittäminen
c) Novellin sanoma on, että kaikista pitää välittää ja pitää huolta oli elämäntilanne mikä tahansa.
a) Sisko ja Pertti ovat päähenkilöitä.
b) Sisko: Sisko on pieni ja sievä kuin muotinukke. Hän on väsynyt ja tylsistyny, koska on sairaalassa. Sisko suhtautuu elämään kaksijakoisesti. Hän kyselee jonkin verran, mutta vastailee latteasti ja välinpitämättömästi.
Pertti: Pertin elämä on vaikeaa, koska äiti on alkoholisti ja sisko on sairaalassa. Silti Pertti välittää muista ihmisistä Ulkonäöstä ei mainita mitään.
c) Äiti: Pertin äiti käyttää alkoholia ja diapamia. Hän kulkee myös töissä.
Vanha nainen: Yksinäinen, ei sukulaisia ja on sairaalassa hoidettavana.
Miljöö
a) Tapahtumat on sijoitettu sairaalaan.
b) Sairaala on hiljainen ja siellä oli paljon erilaisia ihmisiä.
c) Tapahtumat on sijoitettu alkutalveen. Ruohikolla on vähän lunta, on märkää ja lämmintä, on pimeää ja sataa vettä.
Juoni
1. vaihe: Esitellään päähenkilöt, tapahtumapaikka ja ympäristö
2. vaihe: Pertti tapaa siskon sairaalassa.
3. vaihe: Pertti jää juttelemaan vanhan naisen kanssa, koska sade estää hänen kotiinlähdön.
Huippukohta/ Pääkohta: Pertti tapaa siskon sairaalassa ja juttelee hänen kanssaan.
Käännekohta: Sade. Sade yllättää Pertin ja hän jää juttelemaan vanhan naisen kanssa.
Aihe, teema ja sanoma
a) Novellin aihe käsittelee Pertin ja hänen perheensä elämää.
b) Novellin teemana on yksinäisyys ja välittäminen
c) Novellin sanoma on, että kaikista pitää välittää ja pitää huolta oli elämäntilanne mikä tahansa.
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
Kundservice - Innebandyklubba
Försäljare: Hej! Hur kan jag hjälpa dig?
Kund: Jag söker en innebandyklubba.
Försäljare: Du har kommit till rätt butik. Vi har många olika modeller. Vilka sida spelar du?
Kund: Vänster.
Försäljare: Vilken modell hade du tänkt dig?
Kund: Inhemsk och hållbar klubba.
Försäljare: Vi har många nya modeller. Här har vi en jättepopular modell Fat Pipe. Och här har vi en nyhetsmodell Canadien. Och här har vi en äldre modell Exel.
Kund: Det låter intressant. Vad är priserna på klubbarna?
Försäljare: Tyvärr jag vet inte. Ett ögönblick, jag kollar.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Försäljare2: Hej! Hur kan jag hjälpa dig?
Kund: Vad är priserna pä klubbarna?
Försäljare2: Fat Pipe kostar 70euro. Canadien kostar 60euro och Exel kostar 50euro.
Kund: Jag tar Exel klubba.
Försäljare2: Betalar du kontant eller med kreditkort?Kund: Jag betalar kontant.
Försäljare: Har du ett stamkundskort?
Kund: Här, var så god.
Försäljare2: Den blir 50euro. Och en innebandyboll får du på köpet.
Kund: Tack så mycket. Hejdå!
Försäljare2: Tack och välkommen åter.
Sanastoa:kund = asiakas
försäjare = myyjä
innebandyklubba = salibandymaila
rätt = oikea
butik = kauppa
hållbar = kestävä
ögonblick = hetkinen
kontant = käteinen
kreditkort = kanta-asiakas kortti
stamkundskort = kanta-asiakas kortti
innebandyboll = sählypalloManuskript:
maanantai 14. maaliskuuta 2011
Ryhmätyö - Sarjakuvat
Mitä sarjakuva tarkoittaa?
- Sarjakuva on esitys, jossa kuvat muodostavat tarinan. Sarjakuvaan voi lisätä puhekuplia ja kuvatekstejä.
Lyhyesti historiasta:
Ensimmäisiä sarjakuvia kehiteltiin jo keskiajalla. Nykyajan sarjakuva syntyi vasta 1890-luvulla Yhdysvalloissa. 1929 sarjakuviin tuotiin uusia piirrostyylejä, kuten jännitys ja realismi. Eurooppalainen sarjakuva alkoi nousta tunnetummaksi toisen maailmansodan jälkeen.
Sarjakuvahistorian tunnetuimmat ja eniten vaikuttaneet sarjakuvat:
1865 Max ja Moritz
1895 The Yellow Kid
1929 Tarzan
1929 Tintti
1946 Lucky Luke
1959 Asterix
Sarjakuvatyylit:
Kolme yleisintä sarjakuvatyyliä ovat sanomalehtistripit, sarjakuvalehdet ja sarjakuva-albumit. Muita tyylejä ovat sivun mittainen sarjakuva, novellisarjakuva ja sarjakuvakirja.
Strippi:
Sarjakuvastrippi on yleensä kolmen ruudun mittainen vitsi. Se on mustavalkoinen ja pelkistetty sarjakuva. Stripit voivat muodostaa lyhyitä tai pitkiä tarinoita.
Sarjakuvalehti:
Sarjakuvalehti muodostuu monista eri tarinoista. Tarinat ovat pitkiä tai lyhyitä, yleensä muutaman sivun pituisia. Sarjakuvalehdessä voi olla usean eri tekijän tuotoksia. Lehdessä voi olla sarjakuvien lisäksi mainoksia ja artikkeleita.
Sarjakuva-albumi:
Sarjakuva-albumi muodostuu yleensä yhdestä pitkästä tarinasta. Albumissa on oltava vähintään 40 sivua, muutoin sitä kutsutaan minialbumiksi. Albumissa voi olla monen eri tekijän tuotoksia.
Sivun mittainen sarjakuva:
Sivun mittainen sarjakuva on yleensä jatkotarina tai vitsisarja. Niitä esitetään aikakausilehdissä ja niistä voidaan koota albumeja.
Novellisarjakuva:
Novellisarjakuva on muutaman sivun mittainen tarina, mutta ei yhtä pitkä kuin sarjakuva-albumi. Niitä julkaistaan sarjakuvalehdissä ja -kirjoissa.
Sarjakuvakirja:
Sarjakuvakirja muodostuu useista eri tarinoista. Olennaista sarjakuvakirjalle on kirjamainen olemus. Sarjakuvapokkarit eli taskukirjat kuuluvat myös sarjakuvakirjoihin.
Sarjakuvaromaanit:
Sarjakuvaromaanit ovat lähes samanlaisia kuin albumit. Sarjakuvaromaanit eroavat muista tyyleistä pituudeltaan ja sisällöltään.
Miten sarjakuvaa piirretään?
Sarjakuvan tekeminen aloitetaan käsikirjoituksella tai piirtämällä kuvia. Sarjakuvat piirretään luonnoksen päälle siveltimellä tai tussilla. Sarjakuvaa voi elävöittää ja korostaa esim. väreillä, kuvioilla, eri sävyillä ja tietokoneohjelmilla.
Millainen on hyvä sarjakuva?
Hyvässä sarjakuvassa on kaikki kohdallaan. Sarjakuvassa on alku, keskivaihe ja loppu. Se on selkeä ja yksinkertainen, mutta samalla myös mielenkiintoinen. Sarjakuva etenee järkevästi ja yhteen kuvaan ei ole laitettu liian paljon hahmoja, tavaroita tai tekstiä. Sarjakuvaruudut eivät saa myöskään olla liian tyhjiä. Lisäksi hyvässä sarjakuvassa värit ovat kohdallaan ja hahmot on piirretty oikein. Myös ajatuskuplat, huudahdukset ja muut merkit ovat tärkeitä mielenkiinnon, tunnelman ja ajatusten herättämiseksi.
SARJAKUVAESITTELY - AKU ANKKA
Aku Ankka keksittiin vuonna 1934. Tämä merimiespukuinen ankka teki ensiesiintymisen Viisas Kana Kananen lyhytpiirroselokuvassa, joka ilmestyi 9.6.1934. Akulle on merimiespuku, koska ensiesiintymisessä hän asui asuntolaivassa. Suomessa, Italiassa ja Norjassa Aku Ankka on erittäin suosittu. Tunnetuimpia piirtäjiä ovat Don Rosa, Carl Barks ja Vicar. Suomessa tunnetuin piirtäjä on Kari Korhonen. Oman tähtensä Aku sai Walk of Famelle (kävelykatu) vuonna 2004.
Perhe ja sukulaiset:
Aku Ankka on Hortensia MacAnkan ja Aaron Ankan lapsi. Akulla on kolme sisarenpoikaa, Tupu, Hupu ja Lupu, jotka ovat oikeasti sisko Della Ankan lapsia. Iines Ankka on Akun tyttöystävä, jota Akun serkku Hannu Hanhi yrittää saada omakseen. Roope Ankka on Akun eno, joka on upporikas miljardööri. Touho, Hannu ja Sisuvius ovat Akun serkkuja.
Akun työelämä:
Akun luonteenpiirteet, äkkipikaisuus, riidanhaluisuus, ajattelemattomuus ja laiskuus aiheuttavat yleensä sen, että Aku on työtön. Aku on kuitenkin toiminut useissa työpaikoissa, kuten Roope Ankan kolikonkiillottajana ja Kattivaaran margariinitehtaalla pätkätyöläisenä.
Muuta tärkeää:
Akulla on pieni punainen avoauto, jonka rekisterinumero on 313.
Akun kanssa sarjakuvissa ovat esiintyneet lemmikit Kisumisu (kissa) ja Pulivari (koira).
- Sarjakuva on esitys, jossa kuvat muodostavat tarinan. Sarjakuvaan voi lisätä puhekuplia ja kuvatekstejä.
Lyhyesti historiasta:
Ensimmäisiä sarjakuvia kehiteltiin jo keskiajalla. Nykyajan sarjakuva syntyi vasta 1890-luvulla Yhdysvalloissa. 1929 sarjakuviin tuotiin uusia piirrostyylejä, kuten jännitys ja realismi. Eurooppalainen sarjakuva alkoi nousta tunnetummaksi toisen maailmansodan jälkeen.
Sarjakuvahistorian tunnetuimmat ja eniten vaikuttaneet sarjakuvat:
1865 Max ja Moritz
1895 The Yellow Kid
1929 Tarzan
1929 Tintti
1946 Lucky Luke
1959 Asterix
Sarjakuvatyylit:
Kolme yleisintä sarjakuvatyyliä ovat sanomalehtistripit, sarjakuvalehdet ja sarjakuva-albumit. Muita tyylejä ovat sivun mittainen sarjakuva, novellisarjakuva ja sarjakuvakirja.
Strippi:
Sarjakuvastrippi on yleensä kolmen ruudun mittainen vitsi. Se on mustavalkoinen ja pelkistetty sarjakuva. Stripit voivat muodostaa lyhyitä tai pitkiä tarinoita.
Sarjakuvalehti:
Sarjakuvalehti muodostuu monista eri tarinoista. Tarinat ovat pitkiä tai lyhyitä, yleensä muutaman sivun pituisia. Sarjakuvalehdessä voi olla usean eri tekijän tuotoksia. Lehdessä voi olla sarjakuvien lisäksi mainoksia ja artikkeleita.
Sarjakuva-albumi:
Sarjakuva-albumi muodostuu yleensä yhdestä pitkästä tarinasta. Albumissa on oltava vähintään 40 sivua, muutoin sitä kutsutaan minialbumiksi. Albumissa voi olla monen eri tekijän tuotoksia.
Sivun mittainen sarjakuva:
Sivun mittainen sarjakuva on yleensä jatkotarina tai vitsisarja. Niitä esitetään aikakausilehdissä ja niistä voidaan koota albumeja.
Novellisarjakuva:
Novellisarjakuva on muutaman sivun mittainen tarina, mutta ei yhtä pitkä kuin sarjakuva-albumi. Niitä julkaistaan sarjakuvalehdissä ja -kirjoissa.
Sarjakuvakirja:
Sarjakuvakirja muodostuu useista eri tarinoista. Olennaista sarjakuvakirjalle on kirjamainen olemus. Sarjakuvapokkarit eli taskukirjat kuuluvat myös sarjakuvakirjoihin.
Sarjakuvaromaanit:
Sarjakuvaromaanit ovat lähes samanlaisia kuin albumit. Sarjakuvaromaanit eroavat muista tyyleistä pituudeltaan ja sisällöltään.
Miten sarjakuvaa piirretään?
Sarjakuvan tekeminen aloitetaan käsikirjoituksella tai piirtämällä kuvia. Sarjakuvat piirretään luonnoksen päälle siveltimellä tai tussilla. Sarjakuvaa voi elävöittää ja korostaa esim. väreillä, kuvioilla, eri sävyillä ja tietokoneohjelmilla.
Millainen on hyvä sarjakuva?
Hyvässä sarjakuvassa on kaikki kohdallaan. Sarjakuvassa on alku, keskivaihe ja loppu. Se on selkeä ja yksinkertainen, mutta samalla myös mielenkiintoinen. Sarjakuva etenee järkevästi ja yhteen kuvaan ei ole laitettu liian paljon hahmoja, tavaroita tai tekstiä. Sarjakuvaruudut eivät saa myöskään olla liian tyhjiä. Lisäksi hyvässä sarjakuvassa värit ovat kohdallaan ja hahmot on piirretty oikein. Myös ajatuskuplat, huudahdukset ja muut merkit ovat tärkeitä mielenkiinnon, tunnelman ja ajatusten herättämiseksi.
SARJAKUVAESITTELY - AKU ANKKA
Aku Ankka keksittiin vuonna 1934. Tämä merimiespukuinen ankka teki ensiesiintymisen Viisas Kana Kananen lyhytpiirroselokuvassa, joka ilmestyi 9.6.1934. Akulle on merimiespuku, koska ensiesiintymisessä hän asui asuntolaivassa. Suomessa, Italiassa ja Norjassa Aku Ankka on erittäin suosittu. Tunnetuimpia piirtäjiä ovat Don Rosa, Carl Barks ja Vicar. Suomessa tunnetuin piirtäjä on Kari Korhonen. Oman tähtensä Aku sai Walk of Famelle (kävelykatu) vuonna 2004.
Perhe ja sukulaiset:
Aku Ankka on Hortensia MacAnkan ja Aaron Ankan lapsi. Akulla on kolme sisarenpoikaa, Tupu, Hupu ja Lupu, jotka ovat oikeasti sisko Della Ankan lapsia. Iines Ankka on Akun tyttöystävä, jota Akun serkku Hannu Hanhi yrittää saada omakseen. Roope Ankka on Akun eno, joka on upporikas miljardööri. Touho, Hannu ja Sisuvius ovat Akun serkkuja.
Akun työelämä:
Akun luonteenpiirteet, äkkipikaisuus, riidanhaluisuus, ajattelemattomuus ja laiskuus aiheuttavat yleensä sen, että Aku on työtön. Aku on kuitenkin toiminut useissa työpaikoissa, kuten Roope Ankan kolikonkiillottajana ja Kattivaaran margariinitehtaalla pätkätyöläisenä.
Muuta tärkeää:
Akulla on pieni punainen avoauto, jonka rekisterinumero on 313.
Akun kanssa sarjakuvissa ovat esiintyneet lemmikit Kisumisu (kissa) ja Pulivari (koira).
Niko Lång, Sami Niiranen & Henri Kämäräinen LIA10A
maanantai 21. helmikuuta 2011
Kieli ja kulttuuri
Lukijaelämäkerta
En ole kovin ahkera lukija, mutta välillä innostun lukemaan enemmän. Eniten luen sanomalehtiä ja sarjakuvalehtiä. Sanomalehdistä voisi mainita Kiuruvesi-lehden ja Iltalehden. Iltalehteä lukiessani käytän yleensä nettiä, mutta Kiuruvesi-lehden luen paperiversiona. Kirjoja luen huomattavasti vähemmän kuin lehtiä. Kun lopulta alan lukea, valitsen kirjan jossa on toimintaa tai hyvä juoni.
Itselläni ei ole varsinaista lempikirjaa ja kirjailijaa, mutta sellainen varmaan löytyisi, jos lukisin enemmän. Iltalehden käyn lukemassa päivittäin, joten sitä voi varmaan sanoa suosikkilehdekseni. En siis lue kovin paljoa. Mistä se voisi johtua? Luulen, että tarjolla ei ole sellaisia kirjoja, jotka kiinnostaisivat minua. Lisäksi siskoni on ainoa perheessäni, joka lukee kirjoja aika usein, joten lukemattomuus on saattanut tarttua hieman sieltäkin.
En ole kovin ahkera lukija, mutta välillä innostun lukemaan enemmän. Eniten luen sanomalehtiä ja sarjakuvalehtiä. Sanomalehdistä voisi mainita Kiuruvesi-lehden ja Iltalehden. Iltalehteä lukiessani käytän yleensä nettiä, mutta Kiuruvesi-lehden luen paperiversiona. Kirjoja luen huomattavasti vähemmän kuin lehtiä. Kun lopulta alan lukea, valitsen kirjan jossa on toimintaa tai hyvä juoni.
Itselläni ei ole varsinaista lempikirjaa ja kirjailijaa, mutta sellainen varmaan löytyisi, jos lukisin enemmän. Iltalehden käyn lukemassa päivittäin, joten sitä voi varmaan sanoa suosikkilehdekseni. En siis lue kovin paljoa. Mistä se voisi johtua? Luulen, että tarjolla ei ole sellaisia kirjoja, jotka kiinnostaisivat minua. Lisäksi siskoni on ainoa perheessäni, joka lukee kirjoja aika usein, joten lukemattomuus on saattanut tarttua hieman sieltäkin.
Novellin tulkinta - Koru
1. Juoni
Novelli jakaantuu alkuun, keskikohtaan ja loppuun. Novellin alussa kerrotaan tarinan päähenkilöt (Mathilde Loisel ja herra Loisel), heidän elämästään ja elämäntilanteestaan. Keskikohdassa he pääsevät hienoihin juhliin virkapalatsiin ja Mathilden yksnkertainen elämä muuttuu paremmaksi. Mathilde ostaa hienon puvun, lainaa korun ystävältään ja nauttii siitä, että häntä pidetään hienona ja mielenkiintoisena rouvana. Lopussa Mathilden lainaama koru katoaa ja hän aikoo hankkia uuden kadonneen tilalle. Hän raataa rahojen eteen kymmenen raskasta vuotta ja kuulee lopussa, että koru ei ollutkaan niin arvokas kuin hän oli luullut.
Novellissa on pari käännekohtaa, jotka vaikuttavat tarinaan suuresti. Ensimmäinen käännekohta on se, kun Loiselit saavat kutsun juhliin. Silloin heidän elämänsä kääntyy parempaan suuntaan. Toinen käännekohta on se kun Mathilde kadottaa korun. Sen jälkeen Loiseleiden elämä on rankkaa ja vaikeaa.
Mitä satua muistuttavia ominaisuuksia juonessa on? Satua ja novellia yhdistää ainakin osittain alku ja keskivaihe. Alussa kerrotaan köyhästä ihmisestä, jonka elämä on rankaa ja vaikeaa. Keskivaiheessa tapahtuu sitten jotain hyvää ja asiat kääntyvät parempaan suuntaan.
Mitä eroa on? Loppu eroaa sadusta. Saduissa on yleensä onnellinen loppu, mutta tässä novellissa oli surullisempi loppu.
2. Tapahtuma-aika ja paikka
Tapahtumat on sijoitettu 1800-luvun lopun Bretagneen eli Ranskaan.
Yhteiskunnassa arvostetaan rikkautta ja kansa on jakautunut porvareihin ja aatelisiin. Naisen asema on alhainen, jos ei ole rikas tai omista korkea-arvoista ammattia. Miehen asema on helpompi. Miesten tehtävävä on hankkia rahaa ja ruokaa ja naisten tehtäväksi jää hoitaa kaikki kotityöt ja muut askareet.
3. Mathilde
Tosiasioita: Mathilde oli kaunis ja viehättävä, köyhä ja eli yksinkertaista elämää.
Tavoitteita: Mathilde toivoi koko elämänsä muuttuvan. Hän halusi olla hieno ja näyttävä rouva, rikas ja hän toivoi asuvansa hienossa talossa rikkaan miehen kanssa. Näiden tavoitteiden tiellä oli kuitenkin se, että hän oli syntynyt tavalliseen pikkuvirkamiesperheeseen ja oli köyhä ja sen takia vailla mahdollisuuksia.
Tarinan alussa Mathilde oli köyhä ja kyllästynyt elämäänsä. Hänellä oli kuitenkin kunnon koti ja hän on pystynyt säilyttämään kauneutensa kaiken tämän keskellä. Tarinan lopussa hän on kuitenkin täysin muuttunut. Vastoinkäymisten takia edellinen koti on vaihtunut ullakkokerrokseen ja hän on raatanut raskaissa ja epämiellyttävissä töissä. Hän näyttää vanhalta, rotevalta, kovalta ja tiukalta köyhän perheen vaimolta.
4. Koru
Koru on Mathilden hyvän ystävän rouva Forestierin. Koru näyttää kalliilta timanttikorulta, mutta ei ole oikeasti aito. Koru merkitsee eri henkilöille eri asioita. Esim. Mathildelle se on rikkauden merkki kun taas rouva Forestierille se on vain koriste hänen asuunsa. Koru voidaan ajatella rikkauden ja hienouden symboliksi.
5. Kertoja
Novellin kertoja on kaikkitietävä kertoja, koska hän osaa kertoa kaikki asiat tarkasti ja selvästi. Lisäksi kertoja pohtii miten olisi käynyt, jos Mathilde ei olisi hukannut korua. Kertoja on novellissa Mathilden puolella. Kertoja ei arvostele Mathilden tilannetta ja alussa hän puhuu kohtalon erehdyksestä jne. Kertoja yrittää sanoa tarinan avullu, että kenellekään ei kannata valehdella ja ystäviinsä pitää luottaa. Lisäksi tarinassa huomaa, miten nopeasti asiat voivat muuttua. Kertojan voi kuvitella sellaiseksi, että hän on itse kokenut saman kohtalon ja hän haluaa, että muille ei käy niin.
6. Novelli ja nykylukija
Novelli oli lukukokemuksena ihan hyvä. Läheiseksi novellin tekee se, että nykyäänkin valehdellaan ja köyhiä on paljon. Etäiseksi novellin tekee puolestaan se, että tarina on jo vanha. Asiat ovat muuttuneet ja nykyään naiset ja miehet ovat aika tasa-arvoisia. Tarinassa on hyvä opetus. Kenellekään ei kannata valehdella vaan totuus on monesti parempi vaihtoehto.
torstai 17. helmikuuta 2011
Tiedottamisen kurssi
Joutsen-origami
Origami tarkoittaa japanilaista paperintaittelua. Tuloksena syntyy paperiesineitä.
Origamien teko on lähtenyt liikkeelle Kiinasta. Sana origami muodostuu sanoista
oru-taittaa ja kami-paperi eli origami tarkoittaa suomeksi "taittaa paperi".
Origameja on monenlaisia. Paperista voi taitella mm. eläimiä, hedelmiä, ötököitä, vaatteita, kukkia ja jopa huonekaluja. Paras lopputulos syntyy, kun käyttää erillisiä, tarkoitusta varten suunniteltuja origamipapereita.
Seuraavassa muutamin eri vaihein esitettynä joutsen-origamin taittelu:
Origami tarkoittaa japanilaista paperintaittelua. Tuloksena syntyy paperiesineitä.
Origamien teko on lähtenyt liikkeelle Kiinasta. Sana origami muodostuu sanoista
oru-taittaa ja kami-paperi eli origami tarkoittaa suomeksi "taittaa paperi".
Origameja on monenlaisia. Paperista voi taitella mm. eläimiä, hedelmiä, ötököitä, vaatteita, kukkia ja jopa huonekaluja. Paras lopputulos syntyy, kun käyttää erillisiä, tarkoitusta varten suunniteltuja origamipapereita.
Seuraavassa muutamin eri vaihein esitettynä joutsen-origamin taittelu:
 |
| Joutsen-origamin taittelu aloitetaan neliön muotoisesta paperista. |
 |
| Tässä valmistuu joutsenen pyrstö. |
 |
| Sitten vähän lisää taitoksia. |
 |
| Ja vielä lisää taitoksia. |
 |
| Tässä osa joutsenen kaulaa. |
 |
| Ja lopuksi taitellaan joutsenen pää ja nokka. |
 |
| Valmis joutsen. |
maanantai 24. tammikuuta 2011
Jätteitä, jätteitä, jätteitä...
Miten meidän kotonamme lajitellaan ja kierrätetään jätteitä?
Itselleni tulee ainakin heti muutama jutttu mieleen.
- Käytämme kangaskasseja muovipussien tilalla.
- Viemme lehdet lehtilaatikkoon.
- Viemme käytetyt paristot ongelmajätepisteeseen.
- Viemme lasipullot- ja purkit lasinkeräykseen.
Kierrätämme myös esim. vaatteita ja urheiluvälineitä sisarusten kesken.
Parannettavaa olisi biojätteiden käsittelyssä. Biojätettä kertyy taloudessamme aika paljon ja hävitämme ne sekajätteen mukana, koska meillä ei ole kompostia.
Itselleni tulee ainakin heti muutama jutttu mieleen.
- Käytämme kangaskasseja muovipussien tilalla.
- Viemme lehdet lehtilaatikkoon.
- Viemme käytetyt paristot ongelmajätepisteeseen.
- Viemme lasipullot- ja purkit lasinkeräykseen.
Kierrätämme myös esim. vaatteita ja urheiluvälineitä sisarusten kesken.
Parannettavaa olisi biojätteiden käsittelyssä. Biojätettä kertyy taloudessamme aika paljon ja hävitämme ne sekajätteen mukana, koska meillä ei ole kompostia.
Miten jätteitä tulisi kierrättää ja lajitella?
Seuraavia ohjeita noudattamalla vähennät jätteiden määrää ja vähennät ympäristön kuormitusta. Oletko valmis?
1. Käytä kirpputoreja. Siellä voit myydä itsellesi tarpeetonta tavaraa.
Lisäksi voit käydä siellä ostoksilla ja yleensä tosi halvalla.
2. Valitse vähän pakattu tuote.
3. Älä osta turhaa. Mieti tarkkaan tuleeko tuotetta käytettyä?
4. Vältä muovipussien ostoa, suosi kangaskasseja.
5. Vuokraa tai lainaa tavaroita, joita et käytä/tarvitse usein.
6. Lainaa kirjat kirjastosta.
7. Anna aineettomia lahjoja, koska ne tuottavat vähän jätettä.
Kierrätätkö oikein? Seuraavassa kertaus, kuinka jätteet tulee lajitella.
Biojäte (esim. ruoantähteet, puutarhajätteet), Energiajäte (esim. muovipullot, julisteet),
Paperi (esim. sanoma- ja aikakausilehdet, kirjekuoret), Aaltopahvi (esim. aaltopahvi, voimapaperi), Keräyskartonki (esim. kartokitölkit, paperipussit- ja kassit), Kartonkitölkit (esim. mehutölkit),
Lasi (esim. lasiastiat- ja pullot), Puu (esim. puurakenteet kuten ovet), Metalli (esim. metallikannet),
Tekstiilit (esim. vaatteet), Ongelmajäte (esim. lääkkeet, paristot), Autonrenkaat ja romuautot,
Sähkö- ja elektroniikkaromu (esim. tietokone, kännykkä), Rakennusjäte,
Tulostimen värikasetit, Kestovaipat.
Ja nyt kaikki kierrättämään!
1. Käytä kirpputoreja. Siellä voit myydä itsellesi tarpeetonta tavaraa.
Lisäksi voit käydä siellä ostoksilla ja yleensä tosi halvalla.
2. Valitse vähän pakattu tuote.
3. Älä osta turhaa. Mieti tarkkaan tuleeko tuotetta käytettyä?
4. Vältä muovipussien ostoa, suosi kangaskasseja.
5. Vuokraa tai lainaa tavaroita, joita et käytä/tarvitse usein.
6. Lainaa kirjat kirjastosta.
7. Anna aineettomia lahjoja, koska ne tuottavat vähän jätettä.
Kierrätätkö oikein? Seuraavassa kertaus, kuinka jätteet tulee lajitella.
Biojäte (esim. ruoantähteet, puutarhajätteet), Energiajäte (esim. muovipullot, julisteet),
Paperi (esim. sanoma- ja aikakausilehdet, kirjekuoret), Aaltopahvi (esim. aaltopahvi, voimapaperi), Keräyskartonki (esim. kartokitölkit, paperipussit- ja kassit), Kartonkitölkit (esim. mehutölkit),
Lasi (esim. lasiastiat- ja pullot), Puu (esim. puurakenteet kuten ovet), Metalli (esim. metallikannet),
Tekstiilit (esim. vaatteet), Ongelmajäte (esim. lääkkeet, paristot), Autonrenkaat ja romuautot,
Sähkö- ja elektroniikkaromu (esim. tietokone, kännykkä), Rakennusjäte,
Tulostimen värikasetit, Kestovaipat.
Ja nyt kaikki kierrättämään!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)