maanantai 21. helmikuuta 2011

Kieli ja kulttuuri

Lukijaelämäkerta

En ole kovin ahkera lukija, mutta välillä innostun lukemaan enemmän. Eniten luen sanomalehtiä ja sarjakuvalehtiä. Sanomalehdistä voisi mainita Kiuruvesi-lehden ja Iltalehden. Iltalehteä lukiessani käytän yleensä nettiä, mutta Kiuruvesi-lehden luen paperiversiona. Kirjoja luen huomattavasti vähemmän kuin lehtiä. Kun lopulta alan lukea, valitsen kirjan jossa on toimintaa tai hyvä juoni.

Itselläni ei ole varsinaista lempikirjaa ja kirjailijaa, mutta sellainen varmaan löytyisi, jos lukisin enemmän. Iltalehden käyn lukemassa päivittäin, joten sitä voi varmaan sanoa suosikkilehdekseni. En siis lue kovin paljoa. Mistä se voisi johtua? Luulen, että tarjolla ei ole sellaisia kirjoja, jotka kiinnostaisivat minua. Lisäksi siskoni on ainoa perheessäni, joka lukee kirjoja aika usein, joten lukemattomuus on saattanut tarttua hieman sieltäkin.


Novellin tulkinta - Koru
1. Juoni 

Novelli jakaantuu alkuun, keskikohtaan ja loppuun. Novellin alussa kerrotaan tarinan päähenkilöt (Mathilde Loisel ja herra Loisel), heidän elämästään ja elämäntilanteestaan. Keskikohdassa he pääsevät hienoihin juhliin virkapalatsiin ja Mathilden yksnkertainen elämä muuttuu paremmaksi. Mathilde ostaa hienon puvun, lainaa korun ystävältään ja nauttii siitä, että häntä pidetään hienona ja mielenkiintoisena rouvana. Lopussa Mathilden lainaama koru katoaa ja hän aikoo hankkia uuden kadonneen tilalle. Hän raataa rahojen eteen kymmenen raskasta vuotta ja kuulee lopussa, että koru ei ollutkaan niin arvokas kuin hän oli luullut.

Novellissa on pari käännekohtaa, jotka vaikuttavat tarinaan suuresti. Ensimmäinen käännekohta on se, kun Loiselit saavat kutsun juhliin. Silloin heidän elämänsä kääntyy parempaan suuntaan. Toinen käännekohta on se kun Mathilde kadottaa korun. Sen jälkeen Loiseleiden elämä on rankkaa ja vaikeaa.

Mitä satua muistuttavia ominaisuuksia juonessa on? Satua ja novellia yhdistää ainakin osittain alku ja keskivaihe. Alussa kerrotaan köyhästä ihmisestä, jonka elämä on rankaa ja vaikeaa. Keskivaiheessa tapahtuu sitten jotain hyvää ja asiat kääntyvät parempaan suuntaan.
Mitä eroa on? Loppu eroaa sadusta. Saduissa on yleensä onnellinen loppu, mutta tässä novellissa oli surullisempi loppu.

2. Tapahtuma-aika ja paikka
Tapahtumat on sijoitettu 1800-luvun lopun Bretagneen eli Ranskaan.
Yhteiskunnassa arvostetaan rikkautta ja kansa on jakautunut porvareihin ja aatelisiin. Naisen asema on alhainen, jos ei ole rikas tai omista korkea-arvoista ammattia. Miehen asema on helpompi. Miesten tehtävävä on hankkia rahaa ja ruokaa ja naisten tehtäväksi jää hoitaa kaikki kotityöt ja muut askareet.

3. Mathilde
Tosiasioita: Mathilde oli kaunis ja viehättävä, köyhä ja eli yksinkertaista elämää.
Tavoitteita: Mathilde toivoi koko elämänsä muuttuvan. Hän halusi olla hieno ja näyttävä rouva, rikas ja hän toivoi asuvansa hienossa talossa rikkaan miehen kanssa. Näiden tavoitteiden tiellä oli kuitenkin se, että hän oli syntynyt tavalliseen pikkuvirkamiesperheeseen ja oli köyhä ja sen takia vailla mahdollisuuksia.
Tarinan alussa Mathilde oli köyhä ja kyllästynyt elämäänsä. Hänellä oli kuitenkin kunnon koti ja hän on pystynyt säilyttämään kauneutensa kaiken tämän keskellä. Tarinan lopussa hän on kuitenkin täysin muuttunut. Vastoinkäymisten takia edellinen koti on vaihtunut ullakkokerrokseen ja hän on raatanut raskaissa ja epämiellyttävissä töissä. Hän näyttää vanhalta, rotevalta, kovalta ja tiukalta köyhän perheen vaimolta.

4. Koru
Koru on Mathilden hyvän ystävän rouva Forestierin. Koru näyttää kalliilta timanttikorulta, mutta ei ole oikeasti aito. Koru merkitsee eri henkilöille eri asioita. Esim. Mathildelle se on rikkauden merkki kun taas rouva Forestierille se on vain koriste hänen asuunsa. Koru voidaan ajatella rikkauden ja hienouden symboliksi.

5. Kertoja
Novellin kertoja on kaikkitietävä kertoja, koska hän osaa kertoa kaikki asiat tarkasti ja selvästi. Lisäksi kertoja pohtii miten olisi käynyt, jos Mathilde ei olisi hukannut korua. Kertoja on novellissa Mathilden puolella. Kertoja ei arvostele Mathilden tilannetta ja alussa hän puhuu kohtalon erehdyksestä jne. Kertoja yrittää sanoa tarinan avullu, että kenellekään ei kannata valehdella ja ystäviinsä pitää luottaa. Lisäksi tarinassa huomaa, miten nopeasti asiat voivat muuttua. Kertojan voi kuvitella sellaiseksi, että hän on itse kokenut saman kohtalon ja hän haluaa, että muille ei käy niin.

6. Novelli ja nykylukija
Novelli oli lukukokemuksena ihan hyvä. Läheiseksi novellin tekee se, että nykyäänkin valehdellaan ja köyhiä on paljon. Etäiseksi novellin tekee puolestaan se, että tarina on jo vanha. Asiat ovat muuttuneet ja nykyään naiset ja miehet ovat aika tasa-arvoisia. Tarinassa on hyvä opetus. Kenellekään ei kannata valehdella vaan  totuus on monesti parempi vaihtoehto.

torstai 17. helmikuuta 2011

Tiedottamisen kurssi

Joutsen-origami

Origami tarkoittaa japanilaista paperintaittelua. Tuloksena syntyy paperiesineitä. 
Origamien teko on lähtenyt liikkeelle Kiinasta. Sana origami muodostuu sanoista
oru-taittaa ja kami-paperi eli origami tarkoittaa suomeksi "taittaa paperi".
Origameja on monenlaisia. Paperista voi taitella mm. eläimiä, hedelmiä, ötököitä, vaatteita, kukkia ja jopa huonekaluja. Paras lopputulos syntyy, kun käyttää erillisiä, tarkoitusta varten suunniteltuja origamipapereita.

Seuraavassa muutamin eri vaihein esitettynä joutsen-origamin taittelu: 

Joutsen-origamin taittelu aloitetaan neliön muotoisesta paperista.

Tässä valmistuu joutsenen pyrstö.
Sitten vähän lisää taitoksia.

Ja vielä lisää taitoksia.

Tässä osa joutsenen kaulaa.

Ja lopuksi taitellaan joutsenen pää ja nokka.

Valmis joutsen.